Uudessa tilanteessa ja rooleissa ihmissuhteet hakevat uutta muotoaan. Voit itse päättää, mitä ja kenelle sairaudestasi puhut, mutta yksin sen kanssa ei olisi hyvä jäädä.
Etenkin kaikkein läheisimpien kohdalla tärkeintä olisi avoin keskustelu ja omien kokemusten ja tarpeiden selkeä ilmaisu. Jos se tuntuu vaikealta, harjoittelun avulla se helpottuu.
Vinkkejä keskustelunavauksiin
Voisitko soveltaa näitä omaan suuhusi sopiviksi?
- Minulla on sairaus, josta sinun on hyvä tietää. Siitä voi puhua ääneen ja itse asiassa toivoisinkin, että voisimme jutella siitä avoimesti. Se näkyy… ja vaikuttaa elämässäni….
- Arvostan apuasi suuresti, mutta en kaipaa ylenpalttista sääliä tai erityiskohtelua.
- Saatan olla huonolla tuulella tai väsynyt sairauteni vuoksi. Jos olen poissaoleva/äreä/tms., se ei johdu sinusta.
- Olen yhä sama ihminen kuin ennen sairastumistani. Kanssani voi puhua mistä vain, ihan niin kuin ennenkin.
- Tämä ei näytä minulta nyt onnistuvan. Voisitkohan sinä auttaa?
- Tiedän että tarkoitat hyvää, mutta haluan hoitaa tämän asian ihan itse.
- Minulle on tärkeää, että sanomallani on painoarvoa ja saan itse päättää asioistani.
- Toivon, että kysyt mielipiteitäni ja esität omiasi asiallisesti, niin kuin aikuinen aikuiselle.
- Arvostan sitä, kun sanot/teet…
- Tuntuu ikävältä, kun sanot/teet…
- Teenkö tai sanonko minä joskus jotain, mikä loukkaa tai suututtaa sinua?
Seuraavaksi:
